Nuori hyönteisruokayrittäjä: parasta on onnistumisen fiilikset ja uuden oppiminen

Viime tammikuussa Iida Hokkanen osallistui yliopisto-opintojensa kautta yrittäjyyskurssille, joka teki hänestä yhden hyönteisruokaa kehittävän Entiksen osakkaista ja yrityksen markkinointivastaavan.

Hokkasen ensimmäinen vuosi yrittäjänä on opettanut hänelle paljon yrittäjyydestä.

Yrittäjyyskurssilta eväitä oman bisneksen pyörittämiseen

Entomophagy Solutions Oy:n eli tuttavallisemmin Entiksen perustajat tapasivat ensimmäisen kerran vuoden 2017 alussa Turun yliopiston ja Turun Humakin yhteisellä NY Start Up -kurssilla. Yrityksen perustajat eli Antti NuutinenSamuli TaskilaLaura AlajuuriJussi Heikkinen ja Iida Hokkanen löysivät kurssilla yhteisen sävelen tekemiseen ja perustivat yhdessä harjoitusyrityksen. Syntyi Entis, jonka idea on kehittää hyönteisruokaa suomalaisista raaka-aineista.

– Lähdin kouluni tarjoamalle yrittäjyyskurssille ilman omaa bisnesideaa mutta tiesin, että haluan tehdä jotain yrittäjyyteen liittyvää, Hokkanen kertoo päätöksestään osallistua koulunsa tarjoamalle kurssille.

Mistä oman yrityksen rakentaminen alkoi?

Tiimin muodostuttua ja bisnesidean kirkastuttua oli aika pohtia yrityksen toimintamallia. Entiksen moniammatillinen tiimi lähti nopeasti kehittelemään ensimmäistä tuotettaan. Kurssi toimi hyvänä ympäristönä yrittäjyyden ensi askeleiden ottamiseen. Tiimi järjesti muun muassa kokkausiltoja, joissa he kokeilivat erilaisia hyönteisreseptejä ja kehittivät tuotteitaan.

– Vajaassa vuodessa olen oppinut paljon alasta. Olen lisäksi yhdistänyt kaikki koulutyöni yrityksemme aihepiiriin, toteaa Hokkanen.


Hyönteisruokaa kehittävän Entiksen nuorilla yrittäjillä on takanaan opettavainen vuosi, joka on tarjonnut onnistumisen kokemuksia. Kuvassa Entiksen tiimi eli Iida Hokkanen (vas.), Samuli Taskila, Antti Nuutinen, Jussi Heikkinen ja Laura Alajuuri. Kuva: Nuori Yrittäjyys ry

Mitä harjoitusyrityksen jälkeen?

Keväällä Entis osallistui Uskalla yrittää -finaaliin, jossa palkittiin parhaat nuoret yrittäjät vuodelle 2017, ja vei korkeakoulusarjan voiton.

– Tunnustuksen myötä saimme vahvistusta siihen, että yritysideassamme on potentiaalia. Start Up -kurssin päätyttyä keväällä totesimme, että nyt mennään täysillä tai ei ollenkaan. Päätimme perustaa osakeyhtiön, ja tehdä tätä kunnolla.

Kesällä tuore yritys haki vielä lisäosaamista Start up journey -kiihdytysohjelmasta.

– Yksi tärkeimmistä asioista yrittäjyydessä on verkostoituminen. Kiihdytysohjelman antia olivatkin verkostoituminen ja eri alojen asiantuntijoiden tapaaminen.

Yrittäjä ei lannistu pienistä – ongelmatilanteissa tukea on saatavilla

– Yrittäjyys on antanut minulle paljon onnistumisen fiiliksiä. Välillä kuitenkin tulee tunne, että tämä ei ehkä onnistukaan. Meidän tiimi ei kuitenkaan lannistu pienistä ja etsimme aina ongelmiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yrittäjyys on paljon riskien ja epävarmuuden sietämistä.

Hokkanen nostaa verkostot yrittäjälle tärkeäksi avunlähteeksi. Entiksen tiimin etuna on ollut tiimin jäsenten monialaisuus. Joukossa on niin elintarviketeollisuuden, juridiikan kuin markkinoinnin osaajia. Apua yrittäjyyden pulmiin tiimi on hakenut oman kotikaupungin Turun aloittavan yrityksen palveluista.

Kannattaa uskaltaa ryhtyä yrittäjäksi!

Hokkasen viesti yrittäjyyttä pohtiville on selkeä: kannattaa uskaltaa!

– Minusta tuntuu, että ihmiset mieltävät yrittämisen pelottavaksi ja pelkäävät taloudellisia riskejä. Riski ei ole korkea, mikäli valitsee oikean yritysmuodon. Yrittäjyyden ei tarvitse olla pelottava juttu. Rohkeasti vaan tekemään, mitään rakettitiedettä se ei ole. On tärkeää löytää paikat, joista saa apua. Jos ei esimerkiksi ole tietämystä kirjanpidosta, niin apua voi aina kysyä.

Yrittäjyystarinat-haastattelusarjassa kerromme kokemuksia ja näkemyksiä yritystoiminnan käynnistämisestä, yrittäjyyden arjesta ja juhlasta. Kaikki yrittäjyystarinat voit lukea täältä: msl.fi/verkko-opisto/bisnesta_keittionpoydalta/haastattelut.

Yrittäjyystarinat ovat osa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

Kokeilisitko? Esittelemme 33 hyväksi havaittua mallia yrittäjyyskasvatukseen

Uusi YES-katalogi tarjoaa malleja yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittämiseen oppilaitoksissa.

YES-katalogiin on koottu case-esimerkkejä siitä, miten tällä hetkellä ympäri Suomea oppilaitokset rakentavat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

– YES-katalogin nimi Kokeile kuvastaa sitä toimintakulttuurin muutosta, jota me YES-verkostossa pyrimme edistämään oppilaitoksissa. Rohkeasti kokeilemalla ja yhteistyössä oppilaitosten ulkopuolisten toimijoiden kanssa voimme kehittää entistä työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-katalogissa on esitelty 33 case-esimerkkiä eri puolilta Suomea kaikilta kouluasteilta.

– Kaikista kokeiluista ei synny pysyviä toimintamalleja, vaan toimintakulttuuri muuttuu epäonnistumisten, kokeilujen ja kehittämisen kautta. YES-katalogiin olemme valinneet erityisesti sellaisia malleja, jotka on hyväksi havaittu ja jotka ovat jo vakiintuneet oppilaitoksen toimintatapoihin. Katalogin esimerkit ovat siis sellaisia, jotka ovat tällä hetkellä käytössä kouluissa ympäri Suomea.Katalogin caset on jaoteltu teemoittain.

Lehtonen toivoo, että erityisesti oppilaitosten johto ja kuntien sivistystoimi tutustuvat katalogin malleihin ja lähtevät kehittämään yrittäjyyskasvatusta yhdessä. Julkaisu antaa ideoita myös yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille työelämän toimijoille.

­– Yrittäjyyskasvatuksen ei tule enää olla yksittäisten opettajien harteilla, vaan sitä tehdään yhdessä. Yhteinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyö on myös edellytys kuntien elinvoimaisuudelle. YES-verkoston tavoitteena on, että oppilaitoksissa kasvaa yritteliäitä, oma-aloitteisia nuoria, joilla on aktiivinen elämänasenne ja jotka hallitsevat elämässä ja työelämässä tarvittavat taidot.

Uutta YES-katalogia jakavat YES-aluetoimistot ja sen voi lukea myös sähköisenä YESin nettisivuilta.

Lisää työkaluja yrittäjyyskasvatukseen löytyy YES-verkosto aiemmin julkaisemasta Yrittäjyyskasvatuksen työkirjasta. Työkirja ja sen sähköiset materiaalit löytyvät osoitteesta osoitteesta yesverkosto.fi/tyokirja.

 

 

 

 

 

 

 

Hyvinkään Sveitsin lukio rohkaisee abiturientteja yrittäjyyteen ja työelämään: lisää tietoja ja taitoja työnhakuun

Sveitsin lukion abiturientit pääsivät yrittäjyys- ja työelämäpäivässä muun muassa harjoittelemaan cv:n tekoa. Lukion rehtori kannustaa unelmoimaan isosti.

Sari Aarnio Keudan koordinoimasta #NuoriTöihin -hankkeesta piti abeille cv-työpajaa.

Sveitsin lukion abiturientit saivat vaihtelua kouluarkeen tiistaina, kun heille järjestettiin yrittäjyys- ja työelämäpäivä hotelli Sveitsissä.

Päivän aikana abiturientit kuulivat asiantuntijoilta vinkkejä työnhakuun sekä erilaisia uratarinoita ja kokemuksia yliopisto-opinnoista.

– Erilaiset tutkimukset ja selvitykset kertovat sen minkä itsekin olen huomannut, eli nuoret kaipaavat tämän tyyppisiin teemoihin lisää tietoa ja näkökulmia, sanoo YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä.

Iltapäivä omistettiin työpajoille, joissa abiturientit pääsevät kehittämään työnhakutaitojaan Hyvinkään Ohjaamon asiantuntijoiden ja työelämä- ja uravalmentajien sparrauksessa. Pienryhmissä käytiin läpi muun muassa cv:n tekoa ja työhaastattelussa toimimista.

Lukionuorille lisää käytännön työelämätietoutta

Sveitsin lukio on yksi 17:stä YES – Lukiot työelämään -hankkeessa mukana olevista lukioista.

Hankkeessa lukiot kehittävät työelämälähtöisempää lukiokoulutusta muun muassa yhteistyöverkostoja rakentamalla ja kokeilemalla toimintamalleja, joissa nuorille luodaan mahdollisuuksia oppia ilmiöpohjaisesti aitojen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tiina Rytkölä ja Sveitsin lukion rehtori Jaakko Rainio.

Sveitsin lukion rehtori Jaakko Rainio kertoo, että hankkeessa on myös saatu rakennettua hyvää yhteistyötä muiden lukioiden kanssa.

”Moni, joka ei tunne yrittäjyyttä katsoo sitä vain bisneksenä, mutta kysymys on elämänasenteesta: voit olla sisäinen yrittäjä kaikilla elämän aloilla. Rehtorin pitää näyttää esimerkkiä.”

– Olemme pitäneet Mäntsälän lukion ja Nurmijärven yhteiskoulun lukion kanssa työpajoja, joissa pääsemme vaihtamaan ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta. Joka lukiosta on mukana pieni porukka opetushenkilöstöä.

Entä mikä on rehtorin rooli yrittäjyyskasvatuksessa?

– Tsemppaaminen ja tiedon jako. Rehtorin pitää koko ajan hehkuttaa yrittäjyyskasvatusta. Moni, joka ei tunne yrittäjyyttä katsoo sitä vain bisneksenä, mutta kysymys on elämänasenteesta: voit olla sisäinen yrittäjä kaikilla elämän aloilla. Rehtorin pitää näyttää esimerkkiä.

Rainio tahtookin rohkaista kaikkia lukionsa abiturientteja unelmoimaan ja tavoittelemaan rohkeasti unelmaansa.

– Jos ei aseta tavoitetta, ei koskaan saavuta sitä. Unelma kannattaa rohkeasti sanoa ääneen ihmisille ja kirjata vaikka kalenteriin. Ja tehdä joka päivä duunia sen eteen.

Samuli Koskelin toivoo lukioon enemmän käytännön tietoa työelämästä ja jatko-opinnoista. 

Abiturientti Samuli Koskelin oli tyytyväinen päivän antiin. Mieleen jäi erityisesti jatko-opintoasiat, mutta myös yrittäjyydestä tuli uutta tietoa.

– En ole ollut lukion yrittäjyysjutuissa mukana, joten nyt sain siitäkin tietoa. Paljon työtä se vaatii.

Koskelin toivoo, että lukiossa käsiteltäisiin enemmänkin työelämä- ja jatko-opintoasioita.

– Toivoisin enemmän käytännön tietoa ja että pääsisi vierailemaan opiskelupaikoissa ja työpaikoissa. Työelämään tutustumisjakso olisi myös hyvä. Tällä hetkellä kiinnostaisi mennä tutustumaan johonkin monikansalliseen firmaan.

Yrittäjyys- ja työelämäpäivässä kuultiin muun muassa PuskaPromotionin Mimosa Sukasen yrittäjätarina. Sukasen yrittäjänura alkoi jo opislkeluaikana Haaga-Helian Startup Schoolissa.

Laurean tradenomiopiskelijat Jasmin Nyman, Ira Hyvärinen ja Tuan Doan kävivät kertomassa projektioppisesta Laureassa. Projektiopintojen käytännönläheisyys ja tekemällä oppiminen on heidän mukaansa madaltanut kynnystä työelämän ja opintojen välillä. Työelämätaitojen oppimista he suosittelevat myös lukioon: avoimuus, uskallus ja rohkeus ryhtyä toimeen on asioita, jotka jo lukiossa kannattaa ottaa haltuun.

Sveitsin lukion yrittäjyys- ja työelämäpäivän järjesti YES Keski-Uusimaa. Se on osa YES – Lukiot työelämään -ESR-hanketta. Lue lisää hankkeesta.

Katso Suomen parhaat yrittäjyyskasvattajat: vuoden YES Agentit 2017 palkittiin

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatustoimija YES-verkosto on jälleen palkinnut suomalaisia toimijoita työstään yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustukset on myönnetty 14 toimijalle eri puolella Suomea. Tunnustuksen myöntää Valtakunnallinen YES ry yhdessä YES-verkoston kanssa.

– Me YES-verkostossa pyrimme rakentamaan oppilaitoksiin yrittäjämäistä toimintakulttuuria, jossa yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan vahvistaminen kuuluu kaikille, ei vain yksittäisille opettajille. YES Agentti -tunnustuksen saavat sellaiset henkilöt, tiimit ja organisaatiot, jotka ovat vieneet yrittäjyyskasvatusta omalla alueellaan esimerkillisesti eteenpäin, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-verkoston tavoitteena on, että että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.

– Vuoden YES Agentit ovat aktiivisia toimijoita, jotka ymmärtävät yrittäjyyskasvatuksen merkityksen, ja edistävät sitä omissa verkostoissaan. Nämä henkilöt ja tahot uskaltavat rohkeasti kokeilla uutta ja hakea uusia yhteistyömuotoja, jotta tulevaisuuden haasteisiin löydetään ratkaisut, Lehtonen kiittää.

Vuoden YES Agentit 2017

Etelä-Savo: toimitusjohtaja Mirja Haavikko, Etelä-Savon Yrittäjät

Etelä-Pohjanmaa: opettaja Antti Iivari, Nurmon yläaste

Keski-Pohjanmaa: henkilöstöjohtaja Leif Lindberg, Osuuskauppa KPO

Keski-Suomi: luokanopettajat Hilkka Saarenketo ja Päivi Honkonen-Tyni, Karstulan peruskoulu

Keski-Uusimaa: kehittämispäällikkö Kati Liikanen, Uudenmaan Yrittäjät

Kotka-Hamina: projektipäällikkö Hilkka Huisko, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto

Kouvola: lehtori Leena Peltola, Kouvolan seudun ammattiopisto

Pohjanmaa: Vörå Företagare rf

Pohjois-Karjala: rehtori Jouni Partti, Pielisjoen koulu, sekä opinto-ohjaaja ja yrittäjyysopettaja Mika Levy, Polvijärven koulu ja lukio

Pohjois-Pohjanmaa: yrittäjä Jyrki Niinikoski, Elega Oy

Satakunta: opettaja Marjo Yliluoma, Karvian yhtenäiskoulu

Varsinais-Suomi: elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo, Someron kaupunki

 

Osa uunituoreista YES Agenteista pokkasivat diplominsa Helsingissä 14.12.2017. Kuvassa vasemmalta Jouni Partti, Tanja Uusitalo, Marjo Yliluoma, Kati Liikanen, Mika Levy ja Leena Peltola.

Anneli Manninen YES ry:n kunniajäseneksi

Valtakunnallinen YES ry kutsuu projektipäällikkö Anneli Mannisen YES ry:n kunniajäseneksi kiitokseksi työstä yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

Anneli Manninen palkittiin Helsingissä 14.12.2017. Kuvassa vasemmalta YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä, Anneli Manninen, YES ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurvonen ja YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan projektipäällikkö Anneli Manninen on tehnyt merkittävää työtä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi Keski-Uudellamaalla.

– Manninen on panoksellaan ja persoonallaan tuonut positiivista näkyvyyttä YES-verkostolle vauhdittaen sen kasvua Suomen merkittävimmäksi yrittäjyyskasvatuksen toimijaksi, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Manninen on rakentanut yhteistyötä eri toimijoiden välille ja osallistanut Keski-Uusimaan kuntia mukaan yrittäjyyskasvatukseen. Kuntiin on esimerkiksi perustettu yrittäjyyskasvatustiimejä ja rakennettu yrittäjyyskasvatuksen polkua esiopetuksesta korkea-asteelle.

– Manninen ymmärtää yrittäjyyskasvatuksen merkityksen alueen elinvoimaisuuden edistäjänä. Hän on aktiivisesti verkottanut koulutusta työelämään, ja pitää tärkeänä, että opettajat ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä työelämän kanssa. Manninen on ollut myös merkittävässä roolissa YES-toiminnan juurruttamisessa Keski-Uudenmaan alueelle. Hän on neuvotellut YES-toiminnalle resursseja ja näin mahdollistanut sen, että aluetoiminnan rahoitus on jatkunut hankkeiden ohessa, Lehtonen kiittää.

– Yrittäjyyskasvatus on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua yrittäjyysilmapiirissä ja myönteisenä kulttuurina. On ollut hieno seurata YES-verkoston kehittymistä vuosien varrella, Anneli Manninen sanoo.

Anneli Manninen on YES ry:n kaikkien aikojen kolmas kunniajäsen.

 

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Kiimingin lukio. Lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Tämän ystäväkirjan täyttivät opettaja ja opinto-ohjaaja Jorma Päätalo sekä rehtori Piia Räsänen.

lukion nimi: Kiimingin lukio
paikkakunta: Oulu
opiskelijoita: 246
opettajia: 20

Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja, mitä? Ovatko ne pakollisia vai vapaaehtoisia?

Koulussamme on kolme varsinaisen yritystiedon kurssia. Näin voimme entistä paremmin syventää yrittäjyyteen ja yritystoimintaan paneutumista ja lisätä vierailuja yrityksiin ja yrityksen perustamisessa auttaviin tahoihin.

Yritystiedon jatkokurssilla opiskelijat perehtyvät yrityksen käytännön rutiineihin, kuten arvonlisäveroilmoituksiin ja palkkailmoituksiin verohallinnolle ja yrityksen kirjanpitoon. Lisäksi meillä on yrityksen perustamiskurssi, jossa pystymme opastamaan opiskelijoita käytännön asioihin yrityksen perustamisvaiheessa. Kaikki kurssit ovat vapaaehtoisia.

 Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä? Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Yrittäjyyskasvatusta edistää koulussamme erityisesti Jakso viikossa -malli. Tämä tarkoittaa sitä, että viikon aikana on opiskelijalla vain yksi kurssi suoritettavana. Koska opiskelijalla ei ole muita oppiaineita, opiskelu voi tapahtua missä vain.

Niinpä esimerkiksi yritystietouden jatkokurssilla viime vuonna vierailimme yhtenä päivänä pankissa, jonka jälkeen kävimme Oulun keskustassa liikelounaalla ja iltapäivällä analysoimme kauppakeskus Valkeassa toimivia yrityksiä. Toinen päivä vietettiin yliopistolla, jossa puoli päivää kului Business Kitchenin vieraana ja toinen puolikas Fab Lab Oulussa.

Tänä vuonna toteutettavalla kurssilla vierailuja on tarkoitus entisestään lisätä.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin yritysvieras?

Yrittäjiä on vieraillut koulussa yrittäjyyskursseilla. Esimerkiksi tänä lukuvuonna koulu osallistui Taloudellinen tiedotustoimisto TATin Kun koulu loppuu -kiertueeseen, jolloin koululla vieraili yrittäjä ja TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Salitilaisuus oli kaikille toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille.

Pankin edustajat ovat käyneet ja heitä on myös tulossa taloustiedon ja yritystiedon kursseille. Koulussa on myös Kuukauden vieras -projekti ja marraskuussa kuukauden vieraana oli yrittäjä.

Mielenkiintoisin yrittäjävieras on toistaiseksi ollut  ZEFin perustaja, jonka vieraillessa viime vuonna kaikki  lukion opiskelijat kuuntelivat herkeämättä hyvää esitystä.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Yrittäjän Päivänä syksyllä pidetään teemapäivä, jonne kutsutaan entisiä opiskelijoita ja  nykyisten opiskelijoiden vanhempia esittelemään työuriaan ja yrityksiään.

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy muissa oppiaineissa? Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Yritteliäisyyttä ja yritystietouden lisääntymistä koulun opetustarjonnassa on tarkoitus lisäksi lukuvuoden aikana ja kehittää siten edelleen.

TATin tarjoamat verkkokurssit aloitetaan jo kevätlukukaudella 2018 hybridiopetuksena. Ensi vuonna meillä on tarkoitus kokeilla myös Nuori yrittäjyys ry:n 24h -leiriä.

Äidinkielen puheviestinnän kurssilla on yhtenä painopistealueena markkinointi. Ruotsin kurssiohjelmaa on tarkoitus lisätä kurssi, joka on puhepainotteinen ja  keskittyy markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Kiimingin lukio on mukana YES-verkoston YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jossa lisätään lukioiden työelämäläheisyyttä ja edistetään nuorten ja opetushenkilöstön työelämä- ja yrittäjyystietoutta. Tämän puitteissa opettajille pidettiin marraskuussa 2017 yrittäjyyskasvatuksesta veso-iltapäivä, jolloin opettajia informoitiin koulun yrittäjyyskasvatuksesta ja opettajat miettivät, miten toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omissa oppiaineissaan.

Kun opettajat vielä innostuvat lisäämään omissa oppiaineissaan tapahtuva yrittäjyyskasvatusta olemme hyvällä tiellä. Meillä on ollut suuri etu ja onni olla mukana YES-verkoston hankkeessa, joka on mahdollistanut niin opettajien veso-iltapäivän kuin lukuisat yritysvierailut.

Kiimingin lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjan muut jutut:

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

 

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Kotkan lyseon lukio. Lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella, yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Tämän ystäväkirjan täyttivät Kotkan lyseon rehtori Mette Godenhjelm sekä opettajat Hannele Ambrusin, Reija Kujala-Heikkilä ja Tapani Pylväs.

lukion nimi: Kotkan lyseo
paikkakunta: Kotka
opiskelijoita: noin 500
opettajia: 32

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy oppiaineissa?

Yksi uusien opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksista on aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä. Oppiaineiden kurssilla on materiaaleja, jotka tutkivat yrittäjyyttä sekä yrittäjämäisyyttä esimerkiksi matematiikan, äidinkielen, vieraiden kielten ja reaaliaineiden näkökulmasta. Ympäristökursseilla opiskelijat saavat tietoa mm. lainsäädännöstä, toteuttavat yrittäjämäisiä projekteja ja tutustuvat yritysten ympäristötyöhön. Yrittäjämäinen ote vie eteenpäin kaikilla lukiokursseilla.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

On. Osaaminen arjessa -kurssi (TO3) sisältää esimerkiksi työelämään tutustumista, työhaastattelujen harjoittelemista ja työelämän kirjoittamista sekä pop-up-yrityksen pitoa. Kurssilla on paljon yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Kurssilaisia on mukana mm. Päivä Johtajana -hankkeessa. Tutkiva työskentely teknologialla -kurssin (TO2) toteutamme yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

NY24h -leirikurssille osallistuttiin Anjalan nuorisokeskuksessa, ja jatkoa seuraa. Metsäteemaisella leirillä olivat mukana myös Lyseon ympäristölukiolaiset. Nyt on käynnissä tutoreiden koulutus uutta leirikurssia varten.

Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä?

Kyllä, luokkien lisäksi tutuksi tulevat kotkalaiset yritykset, kaupungintalo, kaupunginkirjasto ja -teatteri sekä merimuseo Vellamo. Lyseon juhlasaliin tai kirjaston auditorioon kokoonnumme tapaamaan vierailijoita. Urbaani ja merellinen lähiympäristö luontokohteineen tarjoaa monia mahdollisuuksia. Leirikursseja on eri paikoissa, viimeksi Anjalan nuorisokeskuksessa. Teemme töitä myös monenlaisissa digitaalisissa ympäristöissä.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Kotkan lyseossa on ympäristö-, urheilu ja kuvataidepainotus. Muun muassa lakitiedon ja ympäristökursseilla opiskelijat vierailevat kaupungin virastoissa. Puolustusvoimat ovat olleet yhteistyötahona retkikurssilla ja urheilijakoulutuksessa. Lisäksi muiden kurssien ryhmät tekevät yhteistyötä paikkakunnan nuorisotoimen sekä yritysten kanssa ja kutsuvat niiden edustajia kertomaan alastaan. Opiskelijamme käyvät myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä Educa-messuilla tutustumassa eri alojen opintoihin. Kansainvälistä yhteistyön perustana on ystävyyskouluyhteistyö. Olemme aktiivisesti mukana Cern -verkostossa. Eri alojen ammattilaiset käyvät kertomassa uratarinoitaan tuoden yrittäjyyttä ja työelämätaitojaan näkyville.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua? Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Tähän asti harjoitusyrityksiä ei ole perustettu, mutta tähän on tulossa muutos, sillä seuraavaksi tartumme Vuosi yrittäjänä -teemaan. Laajennamme myös teemaopintoja ja suunnittelemme englanninkielistä opetusta aloitettavaksi. Kotkan lyseon lukio on virkeästi yrittäjyysopintojen alussa – ja vauhti vain paranee. Lukiot työelämään -hanke on tuonut virtaa!

Pääsevätkö meidän lukiossa opiskelijat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Opiskelijat ovat mukana lukion päätöksenteossa ja opettelevat tekemään työtä vastuullisesti sekä sisukkaasti. Esimerkiksi johtoryhmän palavereissa ja opettajakokouksissa on opiskelijoita. Lukion oppilaskunta on aktiivinen ja järjestää tapahtumia sekä tempauksia. Joka syksy pidetään eri vuositasojen opiskelijoille tilaisuudet, joiden tarkoituksena on tutustuttaa ja luoda yhteishenkeä. Kakkoset syövät ennen joulua puolivälin pullaa, ja muitakin yhteisiä tapahtumia järjestetään.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa?

TET-jakso on keväällä kakkosille. Tätä toimintaa monipuolistetaan.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin yritysvieras?

Joitakin yrittäjävierailuja on ollut. Viimeksi kiinnostavan esityksen piti Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Työnhakutaitoja harjoitellaan esimerkiksi opintojen ohjauksessa ja äidinkielen sekä yhteiskuntaopin ja historian kursseilla.

Saako meidän lukiossa yrittää, epäonnistua ja oppia epäonnistumisista?

Kyllä saa, ja omien taitojen kehittämiseen kannustetaan.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Mahdollisuuksia tarjotaan ja koulutukseen innostetaan. Ainetiimit pohtivat uusia tapoja hyödyntää yrittäjyyskasvatusta. Kaikki opettajat ja iso osa opiskelijoista ovat osallistuneet YES Kotka-Haminan tapahtumiin.

Kotkan Lyseo on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjan muut jutut:

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyys-
kasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

 

Yrittäjyyskasvatus on työkalu monipuolisen osaamisen kehittämiseen, muistuttaa YES ry:n uusi koulutuspäällikkö Elli-Noora Kumpulainen

Valtakunnallisen YES ry:n koulutuspäällikkönä on aloittanut Elli-Noora Kumpulainen. Järjestö- ja koulutusalan ammattilainen kehottaa opettajia tarttumaan yrittäjyyskasvatukseen kiireestä huolimatta. 

Koulutuspäällikkönä Elli-Noora Kumpulainen vastaa YES ry:n pedagogisesta toiminnasta ja on mukana asiantuntijana kehittämässä ja toteuttamassa YES-verkoston tarjoamia palveluita ja hankkeita.

Kumpulaisella on monipuolinen koulutusalan osaaminen ja vahva järjestötyön ja koulutusjärjestelmän tuntemus. Hänellä on myös ruotsin ja kotitalouden opettajan pätevyydet.

Miten hän näkee yrittäjyyskasvatuksen? YES kysyi Kumpulaiselta kolme ajankohtaista kysymystä yrittäjyyskasvatuksesta:

Mikä on mielestäsi oppilaitosten suurin haaste yrittäjyyskasvatuksessa?

Suurin haaste yrittäjyyskasvatuksessa on mielestäni opettajien kiire. Sekä peruskouluissa että lukioissa on otettu käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat tuoneet uudistuksia esimerkiksi opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin.

Uudistusten myötä opetuksen suunnitteluun menee opettajilta enemmän aikaa. Myös rakenteelliset asiat, kuten lukion jaksojärjestelmä, voivat olla esteenä oppiainerajoja ylittävien projektien toteuttamiseen. Valtakunnallisen YES ry:n Lukiot työelämään -hanke onkin tarttunut tähän haasteeseen ja lähtenyt luomaan malleja, joiden avulla lukioissa voidaan toteuttaa yrittäjyyskasvatusta.

Tulevaisuuden työelämätaidoista puhutaan paljon. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä taitoja, joita lasten ja nuorten pitää oppia koulussa?

Koulussa opitaan elämää varten. Tällä hetkellä toisella asteella opiskelevat nuoret ovat työelämässä vielä 2070-luvulla. Koulutuksen tulisi antaa nuorille yleissivistyksen lisäksi kriittisen ajattelun taitoja, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi koulun tulisi tukea nuorta löytämään omat vahvuutensa.

Mitä opettajan pitää mielestäsi tietää yrittäjyyskasvatuksesta?

Toivoisin, että opettajat tietäisivät yrittäjyyskasvatuksesta nämä asiat: Ensinnäkin yrittäjyyskasvatusta voi tuoda omaan opetukseensa mukaan oppiaineesta riippumatta. Toiseksi opettajan tulisi nähdä, miten monenlaista osaamista yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan kehittää.

Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yrittäjäksi kasvattamista, vaan sen avulla opiskelija tai oppilas voi löytää omat vahvuutensa ja oman juttunsa sekä kerätä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Kumpulainen toimi aiemmin Kesälukioseurassa, jossa hän vastasi kesälukioiden suunnittelusta ja toteutuksesta, yhteistyöstä kesälukiojärjestäjien kanssa sekä järjestön viestinnästä ja markkinoinnista.

 

Elli-Noora Kumpulaisen yhteystiedot

 

 

Millainen on johtajan työpäivä? Tällä viikolla yli 700 nuorta pääsee johtajan oppiin

Tällä viikolla yli 700 opiskelijaa ympäri Suomea seuraa johtajien työpäivää yhden päivän ajan. Kyseessä YES-verkoston, kauppakamarien, nuorkauppakamarien ja Tuhat nuorta johtajaa -kampanja.

Valtakunnallisen kampanjan tavoitteena on tarjota tuhannelle opiskelijalle tilaisuus seurata johtajan työpäivää.

Päivän aikana nuori pääsee kurkistamaan johtamisen ja yrittämisen arkeen ja kokemaan omakohtaisesti, millaisia taitoja työelämässä tarvitaan. Päivä on myös mahdollisuus päästä tutustumaan kiinnostavalta tuntuvaan alaan ja luoda kontakteja työelämään.

– On hienoa olla mukana tällaisessa kampanjassa, jossa voimme tutustuttaa nuoria ja johtajia toisiinsa. Nuoret kaipaavat opetukseen lisää työelämälähtöisyyttä ja innostavia esikuvia johtajuudesta ja yrittäjyydestä, YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen sanoo.

Mukana olevat nuoret ovat noin 17–24-vuotiaita opiskelijoita lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja korkeakouluista eri opintoaloilta eri puolelta Suomea. Myös yritykset ja julkiset organisaatiot ovat lähteneet innolla mukaan, ja mukana on esimerkiksi useita kunnanjohtajia.

– Päivä on myös johtajille ja yrittäjille tilaisuus tutustua tulevaisuuden työntekijöihin ja keino saada tietoa siitä, mitä seikkoja nuoret pitävät tärkeinä uravalintoja tehdessään. Kehotankin uteliaisuuteen puolin ja toisin, sillä päivän aikana johtajakin voi kysellä koulumaailman kuulumisia ja selvittää, millaisin taidoin opiskelijat ovat astumassa työelämään, Lehtonen muistuttaa.

Seuraa tägiä #1000nuortajohtajaa

Tuhat nuorta johtajaa -kampanja on ollut esillä mediassa, ja myös sosiaalisessa mediassa johtaja-nuori -parit ovat pitkin viikkoa kertoneet päivästään. Lue päivityksiä hashtagilla #1000nuortajohtajaa Instagramissa ja Twitterissä.

Tuhat nuorta johtajaa -kampanjassa on tämän viikon jälkeen ollut mukana noin 850 johtaja-nuori -paria ympäri Suomea. Kampanja pilotoitiin viime keväänä, jolloin mukana oli 150 paria.

tuhatnuortajohtajaa.fi

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista. Tässä YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa Mäntsälän lukio kertoo, miten yrittäjyyskasvatus näkyy heidän arjessaan.

Tämän ystäväkirjan täyttivät Mäntsälän lukion rehtori Tuula Ilvonen sekä opinto-ohjaaja ja YES – Lukiot työelämään -hankkeen yhteysopettaja Sirpa Repo.

lukion nimi: Mäntsälän lukio
paikkakunta: Mäntsälä
opiskelijoita: noin 300
opettajia: 17

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy oppiaineissa?

Uudessa opetussuunnitelmassa ei ole enää yrittäjyyskurssia, koska se voidaan toteuttaa valtakunnallisena teemakurssina. Tänä syksynä muodostimme tiimikurssin viidestä pakollisesta kurssista, ja kurssilla työskenneltiin hyvin yrittäjyyskasvatuksellisesti. Myös opinto-ohjauksessa käsittelemme itsensä työllistämisen eri muotoja ja opiskelijat tekevät siihen liittyviä harjoituksia.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Kyllä, uudessa opetussuunnitemassa on kaksi koulukohtaista teemakurssia: Arjen hyvinvointi ja Kulttuurien vuorovaikutus.

Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä?

Vapaaehtoistyön kurssilla ja työelämäjaksolla työpaikat toimivat oppimisympäristöinä. toteutetaan työpaikoilla. Fyysisiä tiloja normaalien luokkien lisäksi ovat kirjastotila, lukuhuoneet, tiimiluokka ja aulat.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Eri oppiaineissa tehdään säännöllisesti yritys- ja oppilaitosvierailuja, esimerkiksi kemian laitokselle Helsingin yliopistolla, neuvontapalveluihin terveystiedossa ja uskonnollisiin yhdistyksiin uskonnossa.

Opiskelijat käyvät myös vierailuilla alueen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, ja koko maan yliopistojen opiskelijat käyvät esittelemässä opintojaan oppitunneilla.

Eläimellistä menoa -kurssimme toteutetaan yhteistyössä paikallisen yrityksen ja Helsingin yliopiston Mäntsälän yksikön kanssa ja siihen sisältyy asiantuntijaluentoja ja vierailuja eri toimipaikoissa. Oppitunneilla käy työelämän edustajia esittelemässä omaa työtään.

Paikallinen Lions-yhdistys ostaa oppikirjoja opiskelijoille, joiden perheillä on taloudellisesti tiukkaa.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua? Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Jos yrittäjyyskurssi toteutuu, silloin voi perustaa NY-harjoitusyrityksen. Otimme myös TATin uudet verkkokurssit käyttöön tänä syksynä. NY Vuosi yrittäjänä -materiaaleja käytetään yrittäjyyskurssilla.

Onko meidän lukiossa osuuskuntatoimintaa tai lukion oma yritys?

Kyllä, opiskelijakunnan hallitus pyörittää kioskitoimintaa.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Kurssien alussa opettajat esittelevät kurssin sisältöä, työtapoja ja arviointia, ja tässä vaiheessa opiskelijoilla on yleensä mahdollisuus vaikuttaa jonkin verran kyseessä oleviin asioihin. Teemapäivissä ja muussa lukion toiminnassa ovat aina mukana opiskelijakunnan edustajat.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa?

Opinto-ohjauksen kurssiin sisältyy kaksi pakollista TET-päivää: toinen jatko-opintopaikkaan ja toinen työpaikkaan. Lisäksi voi kerätä neljä vapaaehtoista TET-päivää. Kokeilussa on myös työssäoppimisjakso, josta voi saada 1–7 kurssia.

Onko meidän lukiossa omaa yrityskummia?

Paikallinen yrittäjäyhdistys tukee ja toimii Mäntsälän lukion yhteistyökumppanina.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin yritysvieras?

Järjestämme joka vuosi Ammattien aamu -tapahtuman, jossa on mukana myös yrittäjiä eri aloilta. Mieleenpainuvin yritysvieran on ollut mediakasvattaja Tommi Tossavainen (Nettiguru.fi).

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Kyllä, erityisesti opinto-ohjauksen kurssien tehtävissä. Myös englannin kielessä tehdään työpaikan hakuun liittyviä tehtäviä.

Onko meidän lukiossa pohdittu omia, koulun ulkopuolella hankittuja taitoja ja vahvuuksia ja miten niitä voisi hyödyntää opiskelussa tai työelämässä?

Olemme pohtineet erityisesti opiskelijoiden työssä käymisen liittämistä opintoihin. Olemme jopa tutkineet mahdollisuutta saada suoritettua ammatillisen koulutuksen tutkinnon osia näyttönä.

Saako meidän lukiossa yrittää, epäonnistua ja oppia epäonnistumisista?

Tämä on tavoitteemme ja siihen rohkaistaan!

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Opettajia kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään omaa työtään kaikilla tavoilla.

Mäntsälän lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjan muut jutut:

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyys-
kasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php